Musiikin käyttö jumalapalveluselämässä.
Tahtoisin toivoa sinulle jotakin oikein hyvää
Mitä se on, kun toivoo toiselle jotakin oikein hyvää?
No jäätelöä ja karkkia, huutaa joku!
Uuden prätsin tai nipapelin!
Hampurilaisaterian tai uimareissun…
Kavereita, kivoja leikkejä, koiran….
Kiireetöntä oloa, yhteisen lukuhetken...
Rukous on silta LV 107
”Kaikki on niin hyvin, että ihan naurattaa!”
Hanna-Maaria on juuri täyttänyt kymmenen vuotta. Hän on miettinyt jo pitempään sitä, että ”mikä kaikki on totta”, tai ”miten voi olla varma mistään”. Eräänä iltana hän istahti hampaiden pesun jälkeen keittiön tuolille sanoen: ”Mun täytyy nyt levähtää, kun mulle tuli ihan kolmiulotteinen olo.” Hanna-Maaria tuntui ihan voipuneelta. Kyselin, että missä se olo tuntuu, pään sisällä vai kehossa. Hanna-Maaria pyöritteli päätään ja jatkoi: ”Musta tuntuu, että mä jotenkin kasvan. Joskus mä mietin, että onko tää mun käsi. Että olenko se minä, joka koskettaa käsivarteen näin. Elämä on ihan outoa.”
Tässä on muutamalla perussanalla, muutamalla perussymbolilla, avattu ja kuvattu musiikin tärkeää osuutta pyhäkoulussa. Ajatuksia ja perussanoja voi soveltaa kaikkeen seurakuntien lapsi- ja perhetyöhön, musiikin näkymiseen niissä, sekä erityisesti niiden hartaus- ja jumalanpalveluselämään.
