Muut teemat

Päivänavaus anteeksiantamisesta

ANTAKAA ANTEEKSI

Viktor Hugo kirjoitti noin 150 vuotta sitten tunnetun suurromaaninsa Kurjat. Siitä on tehty näytelmäversioita ja musikaaleja. Kurjat kertoo miehestä, joka sai elinkautisen vankeusrangaistuksen siitä, että hän oli varastanut leipää perheelleen. Eräänä päivänä tuo mies onnistui pakenemaan vankilasta. Useita kuukausia hän harhaili metsissä ja piileskeli pikkukaupungeissa, kunnes osui erääseen taloon, jonka ovet olivat auki.

Lue lisää: Päivänavaus anteeksiantamisesta

Päivänavaus pelosta

PELKO

(Kappale: Ultra Bra: Minä suojelen sinua kaikelta)

Millainen ihminen pelkää? Näkeekö pelon jotenkin päällepäin? Ei näe. Usein pelko on ihmisen sisällä, näkymättömissä. Joku pyrkii kovettamaan itseänsä ja haluaa huomionsa olemalla pelottavan näköinen. Silti hän ei uskalla katsoa suoraan silmiin, hän pelkää jäävänsä yksin. Lapsena me pelkäsimme pimeää, sängyn alla saattoi olla mörköjä ja kummituksia. Silloin saattoi kömpiä turvaan aikuisen viereen, tai ainakin niin olisi mielellään tehnyt.

Lue lisää: Päivänavaus pelosta

Saarna Joonasta

Joona voi kertoa allaolevan vaikka keppinukella. Ja saarnan voi hyvin jakaa kahdelle. Toiselle teksti ja toiselle loput.

Nyt kerron ajoista kauan, kauan sitten. Olipa kerran suuri Niniven kaupunki, jossa ihmiset olivat unohtaneet, kuka oli Jumala. He olivat ilkeitä ja kohtelivat toisiaan huonosti. Siksi Jumala käski profeetta Joonan matkustaa Niniveen ja saarnata Jumalan tahtoa ihmisille. Mutta Joona ei tahtonut mennä tuohon suureen kaupunkiin. Sen sijaan hän lähti karkuun ja pakeni piiloon erääseen suureen laivaan, joka oli lähdössä purjehtimaan. Laiva lähti matkalle.

Lue lisää: Saarna Joonasta

Uusi työntekijä esittäytyy päivänavauksessa tms.

Hyväksi havaittu esittäytymistapa. Työntekijä kertoo oman nimensä ja muun tarvittavan itsestään (lyhyesti) ja sanoo sitten:

”Olisi hauska tietää, ketä te olette. Mutta kun teitä on niin paljon, ettei voida käydä jokaista kerrallaan läpi, niin tehdään siten, että kun sanon än-yy-tee-nyt, niin te kaikki sanotte oman nimenne, yhtä aikaa. Sovitaanko näin? N-Y-T-nyt!

Hauska tutustua! Nyt kun olemme kuulleet toistemme nimet, niin…”

(Sitten tehtävänä on vähän hiljennellä ja rauhoitella väkeä kuuntelemaan varsinaista avausta. Kokemuksen mukaan onnistuu hyvin, ja väki on innoissaan hauskasta alusta.)