Salaisuus -joulujumalanpalvelus

Salaisuus -joulujumalanpalvelus on sovellettavissa perheiden jumalanpalvelukseksi, koulujumalanpalvelukseksi tai nuorten messuksi. Tarkoituksena on jättää jumalanpalvelukseen väljyyttä, joka antaa tilaa hiljaisuudelle, mietiskelylle, ihmettelylle ja vapaamuotoiselle rukoukselle.

Ehtoollisosa voidaan ottaa mukaan. Jos jumalanpalveluksessa vietetään ehtoollista, sen johdantosanoissa on hyvä liittyä salaisuus -teemaan. Mikäli vietetään ehtoollista, teemaan sopiva virsi on esim. 743.

 

 

Seurakuntalaisia on vastassa enkeleitä. He toivottavat tulijat tervetulleiksi. Heillä on (mikäli mahdollista) käsissään koreja, joissa on paljon erikokoisia ja erimuotoisia kiviä. Kukin tulija saa valita käteensä kiven. Enkeli pyytää seurakuntalaisia säilyttämään kiven jumalanpalveluksen ajan, sitä tarvitaan myöhemmin.

 

I Johdanto

 

Alkuvirsi Virsi 27:1,2 tai 25:1,2, 7

Alkumusiikin aikana voivat palvelutehtävissä toimivat saapua kuoriin ristikulkueena. Tällöin seurakunta seisoo.

 

Alkusiunaus

L Isän ja + Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. S Aamen.

 

Johdantosanat

Enkelit raahaavat alttarille isoa lahjapakettia. Ähinää, huokailua: ”Tää on kyllä tosi painavaa tavaraa.” Pappi kääntyy puhumaan enkeleille: Pappi - Mitä ihmettä te oikein touhuatte? Ettekö te näe että täällä on jumalanpalvelus? Enkeli (naurahtaa): - Joo, kyllä me nähdään. Sen takiahan me tätä raahataankin Pappi: - Niin siis mikä toi valtava laatikko oikein on? Enkeli: - Tää on salaisuus. Pappi: - Höh, salaisuus… no älkää nyt viitsikö… kertokaa nyt… Enkeli: - Niin, ei tää siis mikään salaisuus ole, vaan Salaisuus. Isolla ässällä. Pappi (pohtien): - Ahaa… siis mihin tää liittyy… täähän on joulujumalanpalvelus. (Oivaltaa mistä on kysymys:) Aivan! (Kääntyy puhumaan seurakunnalle:) Siellä on joulun salaisuus! Pappi jatkaa pohdiskelevaan sävyyn: Me olemme täällä yhdessä joulun salaisuuden äärellä. Mitä salaisuus oikein on? Ihmisten välillä on salaisuuksia. Kun ihmiset levittävät salaisuutta, se lakkaa olemasta salaisuus. Jumalan salaisuus on erilainen. Sitä on tarkoituskin levittää, kertoa siitä toisille. Jumala haluaa jakaa salaisuutensa ihmisen kanssa. Tätä salaisuutta saa kertoa ja siitä saa puhua, sitä saa tutkia, ihmetellä ja pohtia. Se on salaisuus, jonka äärelle voi palata uudestaan ja uudestaan. Jumalan salaisuus siitä erityinen, että se pysyy salaisuutena senkin jälkeen, kun kaikki ovat sen kuulleet.

 

Virsi 7 tai 386

 

Päivän rukous

L Rukoilkaamme.

Herra, me ihmettelemme joulun salaisuuden kautta annettuja lupauksia. Näemme niissä kestävän tulevaisuuden ja toivon, jotka vain Sinä voit antaa. Me kiitämme sinua, että olet antanut salaisuutesi meille voimaksi jo maan päällä, keskellä maailman murheita. Tähän toivoon sinä olet joulun salaisuuden kautta meidät kutsunut. Varjele meitä, että pysyisimme sinun salaisuutesi eteenpäin viejinä. Tätä rukoilemme Joulun lapsen, Jeesuksen Kristuksen nimessä.

S Aamen.

 

II Sana

 

Raamatunluku ja saarna

Luuk. 2. Luetaan pätkittäin – draama etenee väleissä.

Draaman henkilöt: Kertoja, Maria, Joosef, eri-ikäisiä paimenia 2-4, 2-legioona enkeliä, mielellään hekin eri-ikäisiä.

 

Luuk. 2: 1-2 Kertoja lukee.

 

Luuk. 2: 3-7. Kertoja lukee jakeet. Joosef ja Maria kävelevät kirkon käytävää alttaria kohti, pysähtyvät, eläytyvät ääneti lapsen syntymään, pitävät vastasyntynyttä lasta sylissään.

 

Luuk. 2: 8 Kertoja lukee jakeen ääneen, minkä jälkeen alkaa puhuttu draama-osuus.

Paimenet kulkevat kirkon käytävää kutsuen lampaitaan, kooten laumaansa kasaan ja jutellen keskenään.

 

Bibliodraamametodi: Mitä sinun mielessäsi liikkuu, Joosef?

Joosef (kertoo omin sanoin): Muistan, kun kuulin Marian odottavan lasta. Olin niin vihainen, etten olisi koskana enää halunnut nähdä häntä. Mutta sitten Jumala puhui minulle unessa ja ymmärsin, että on kyse jostakin paljon suuremmasta, kuin mitä minä pystyn ymmärtämään. Välillä on silti vaikea hyväksyä, että piti käydä tällä tavalla. Minä olin suunnitellut elämäni ihan toisenlaiseksi. Sitten vielä tämä matkakin. Ihan niin kuin Marian erikoisessa raskaudessa ei olisi ollut tarpeeksi. Toisaalta, kaikki on kuitenkin sujunut hyvin. Vaikka monena aamuna olen herännyt peloissani, mitä päivä taas tuokaan tullessaan, olen saanut joka ilta huomata, että Jumala on pitänyt jälleen huolta. Pelottaa minua silti, mutta yritän rukoilla Jumalalta luottamusta, rohkeutta ja viisautta kasvattaa Hänen Poikaansa.

 

Mitä pohdiskelet, Maria? Maria (kertoo omin sanoin): Minä en voinut ymmärtää, miksi enkeli ilmestyi juuri minulle. En minä ole sen arvoinen, että minusta voisi tulla Jumalan Pojan äiti. Joku muu olisi varmasti ollut parempi. Minä olen niin tavallinen. Ajattelen usein, etten tarpeeksi hyvä Jumalan pojan äidiksi. Mutta sitten yritän muistaa, että Jumala tietää minua paremmin. Hän on suunnitellut kaiken valmiiksi ja minun tehtäväni on vain luottaa siihen suunnitelmaan.Ja onhan tämä lapsi aivan ihmeellinen. Niin kauniskin. Olen nainista onnellisin, kun saan pitää Häntä sylissäni ja saamme huolehtia Hänestä yhdessä Joosefin kanssa.

 

Paimen (kertoo omin sanoin): Säikähdys oli kyllä aika moinen. Koko taivas oli keskellä yötä niin kirkas, että silmiin sattui. Ja ne enkelit! Enkeleitä ne kai oli. Lauloivat nin ihmeellisesti. Aika siinä tuntui pysähtyvän, eikä päähän mahtunut yhtään muuta ajatusta. Oli aivan selvää, että oli lähdettävä heti katsomaan sitä lasta, mistä enkelit olivat puhuneet. Ei siinä voinut muuta ajatellakaan. Matkalla sitten ihmeteltiin lisää ja mietittiin siinä sitäkin, että josko joku on huijannut meitä. Jos syntynyt lapsi tosiaan oli kuningas, niin eihän meitä ikipäivänä päästettäisi sitä katsomaan. Kuka nyt haisevia paimenia taloonsa huolisi. Ei millään jaksettu uskoa, että se olisi totta koko juttu. Mutta tultiin kumminkin ja tuossa Hän nyt nukkuu. Enkelien lupauksen mukaan. Ihme juttu! Harmittaa, ettei osattu kellekään matkalla kertoa. Vaikka kukapa meitä uskoisikaan. Hyvä, kun kotona uskovat. Kyllä tämä niin ihme juttu on.

 

Draaman aikana kuoro/ esilaulajat laulavat NSV2005 38, Jouluyön hymni. Kun hahmot kertovat tunteistaan, he saavat kertojalta kukin käteensä kiven kuvaamaan sitä, mikä heitä painaa, mistä he tuntevat syyllisyyttä.

 

Yhteinen rippi

Synnintunnustus

Pappi johdattaa synnintunnustukseen:

Ensimmäinen joulu. Maria ja Joosef, talli ja eläimet, Jeesus-lapsi. Ei koristeita, ei juhlaruokia, ei hienoja vaatteita, ei juhlapuheita, ei pakonomaista tunnelmaa. Vain vaatimaton talli, jossa kuitenkin oli kaikki. Sinne Jumalan Pojan seimen äärelle tuli erilaisia ihmisiä ja eläimiä. Siellä oli nuori köyhä tyttö, Maria ja Joosef, hämmentynyt mies. Sinne tulivat ihmettelevät paimenet, nuo oppimattomat miehet, jotka varmasti tunsivat fyysisen työnteon karuuden. Myöhemmin lasta tapaamaan saapuivat viisaat tietäjät, rikkaat oppineet miehet, joilla oli mukanaan oikein hienoja lahjojakin. Siellä seimen luona oli kuitenkin myös jukuripäisiä aaseja, laumaeläimiä lampaita, härkiä, jykeviä oman tien kulkijoita. Ehkä siellä oli myös muutama tyhmä kana. Erilaisia ihmisiä ja erilaisia eläimiä omine ominaisuuksineen. Mukanaan lahjoja tai ilman. He kaikki, ne kaikki kelpasivat Jeesuksen seimen äärelle. Heiltä ei ensin edellytetty jotakin ylevää tai parempaa, ei tarvinnut ensin muuttua. Ei vaadittu uskonnollisia temppuja eikä mitään suoritusta. Sai vain tulla. Tämä kuva on lupaus jostakin hyvin merkittävästä. Se on lupaus siitä, että meistä jokainen saa tulla kumartamaan joulun ihmettä, Jumalan Poikaa. Ehtona ei ole erinomainen elämä, sankarillinen työnteko tai jouluasioiden hieno suorittaminen. Ensin ei tarvitse muuttua. Saa vain tulla. Jumalan Pojan luo saat tulla rohkeasti tai arasti, uskoen tai ihmetellen, lahjoilla tai tyhjin käsin. Saa tulla iloissaan ja voimissaan, saa tulla surullisena ja väsyneenä. Saa tulla ikävissään, saa tulla vaikka vihaisena ja pettyneenä. Joulun lapsi on syntynyt sinulle, minulle, meille.

 

Katsele nyt kiveä, joka on kädessäsi (tai vaihtoehtoisesti kuvainnollista kiveä). Miltä se tuntuu? Miltä se näyttää? Mistä sinä kannat syyllisyyttä? Mitä sinä haluat pyytää anteeksi Jumalalta? Mikä on se taakkasi, jota kivi kuvaa?

 

Jouluevankeliumin hahmot tulevat kivineen alttarille, tuovat ne lahjapaketin luokse ja jäävät polvilleen alttarikaiteen ääreen. Jokaisella on pieni sanallinen osuus liittyen omaan kiveensä. esim. Joosef: Pyytää anteeksi pelkoaan ja rukoilee rohkeutta. Maria: Pyytää anteeksi epäilyksiään, ettei kelpaa. Rukoilee nöyryyttä ja luottamusta Jumalan tahtoon. Paimen: Pyytää anteeksi epäuskoaan ja kiittää, että sai nähdä Jumalan Pojan.

 

Pappi pyytää seurakuntalaisia tuomaan oman kivensä, oman taakkansa, alttarille.

 

Synninpäästö

Joulun salaisuus on ihmeellinen. Se on suuren Jumalan suuri lupaus. Saat olla turvallisella mielellä. Joulun lapsen, Jeesuksen tähden Jumala lupaa antaa sinulle anteeksi kaiken syntisi. Raamatussa sanotaan: ”Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun. Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky, eikä minun rauhanliittoni horju.” Näin sanoo Herra, sinun Jumalasi.

S Aamen.

 

*Uskontunnustus

 

Virsi 21: 1,2,3,10

Virren sijasta voi olla muuta musiikkia tai hiljaista mietiskelyä.

 

Yhteinen esirukous

Yhteinen esirukous on hyvä valmistella yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Esirukoilijoina on hyvä olla eri-ikäisiä ihmisiä. Esirukous voidaan toteuttaa polvistuen alttarikaiteen ääreen. Kun rukoillaan eri ihmisryhmien puolesta, voidaan sytyttää kynttilä lähetyskynttelikköön tai erilliseen hiekka-astiaan. Rukous on mahdollista jaksottaa laululla.

 

E Rukoilkaamme.

Kiitos joulun salaisuudesta. Kiitos, että joka vuosi voimme kerääntyä sinun salaisuutesi ympärille. Me usein ihmettelemme, mitä tarkoittaa, että Jumala Jeesus lapsessa tuli ihmiseksi. Sitä on vaikea uskoa, mutta samalla se kiehtoo. Siinä on voimaa, joka saa ihmiset iloiseksi ja sietämään toisiaan paremmin. Jeesus-lapsen salaisuus saa meidät kiittämään menneestä syksystä, mukavista ja kärsivällisistä (opettajista, kerhojen ja nuorteniltojen vetäjistä jne), reiluista kavereista ja uskollisista ystävistä. Anna lasten ja nuorten parissa toimiville aikuisille viisautta, voimaa ja kärsivällisyyttä. Suo meille keskinäistä ystävyyttä, jotta viihtyisimme (koulussa, kerhossa jne) ja meillä säilyisi halu ajatella tulevaisuudesta hyvää. Sinä salattu Jumala, Jeesus opetti meille, että armo ja laupeus ovat niitä sanoja, jotka kuvaavat Sinua ja siksi Sinä olet niiden ystävä ja tukija, joilla menee huonosti ja ovat vaarassa jäädä yksin ja syrjään. Johdata heidän lähelleen ihmisiä, jotka pystyvät auttamaan ja osoittamaan uuden suunnan. Kiitos, että saamme olla antamassa oman osamme maamme ja koko maailman rakentamisessa. Opeta meitä kestämään myös menetyksiä ja tappioita ja kiittämään menestyksestä ja voitoista. Pyydämme, että antaisit sopivasti haasteita, jotta voimamme kasvaisivat niin, että kykenemme asettumaan heikompien puolelle ja omalla esimerkillämme veisimme eteenpäin joulun salaisuutta. Rakas Jumala, siunaa meidän joulumme. Ole kanssamme ja kaikkien maailman ihmisten kanssa tuomassa sydämiimme joulun rauhaa ja sinun rakkauttasi.

S Aamen.

 

Isä meidän

 

IV Päätös

 

Kiitosvirsi Lasten virsi 18/ NSV2005 37/ Virsi 35:1,4 13.

 

Siunaus

L Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä. Herra kirkastakoon kasvonsa teille ja olkoon teille armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa teidän puoleenne ja antakoon teille rauhan. Isän ja + Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

S Aamen.

 

Lähettäminen

Pappi, enkelit ja paimenet lausuvat vuorotellen lähettämisen kehotukset.

L/E Lähtekää rauhassa. Olkaa rohkeat, pitäkää hyvästä kiinni, älkää vastatko pahaan pahalla. rohkaiskaa arkoja, tukekaa heikkoja, auttakaa sorrettuja, kunnioittakaa kaikkia ihmisiä. Rakastakaa ja palvelkaa Herraa Pyhän Hengen voimassa iloiten.

 

Päätösmusiikki Lasten virsi /Virsikirja 27:3,4

Musiikin aikana voi olla ristikulkue, johon seurakunta tulee mukaan.