Pyhäkoululauluja 2

Tahtoisin toivoa sinulle jotakin oikein hyvää

Mitä se on, kun toivoo toiselle jotakin oikein hyvää?

No jäätelöä ja karkkia, huutaa joku!

Uuden prätsin tai nipapelin!

Hampurilaisaterian tai uimareissun…

Kavereita, kivoja leikkejä, koiran….

Kiireetöntä oloa, yhteisen lukuhetken...

Hetkinen, toivonko näitä itselleni vai toiselle?

Vai sekä minulle että sinulle?

Niin, sinulle minä toivon kaikkea hyvää! Sitä sydämestäni toivon, että elämässä käy hyvin. Että ilo ja onni ja rakkaus täyttävät sinut, ja kuuluvat elämääsi aina.

Tajuan, että loppujen lopuksi en pysty itse tätä hyvää antamaan. Voin siihen osaltani vaikuttaa. Voin sitä rukoilla ja voin siitä laulaa ja kertoa!

 

Tahtoisin toivoa sinulle

jotakin oikein hyvää:

enkelin siipien havinaa ja

iloa, onnea syvää.


Tahtoisin toivoa sinulle,

mitä en itse voi antaa:

saakoon rakkaus Jumalan

sinua sylissään kantaa.


Tämä Mukulamessun siunauslauluna (Uusia Mukulalauluja, Karas-sana) tutuksi tullut laulu on Petri Laaksosen säveltämä ja Anna-Mari Kaskisen sanoittama. Mukulamessussa sitä on laulettu niinkin, että pappi on ensin laulanut sen   siunauksena, jonka jälkeen seurakunta on laulanut ensimmäisen säkeistön vielä uudestaan.

Pyhäkoulussa laulua voidaan avata monella tapaa, liittäen sen käsittelyä pyhäkoulun muihin aiheisiin (enkelit, turva, pyhäinpäivä: elämämme on Jumalan kädessä, joulun Lahja ja lahjat!)

Virikekysymyksiä:

Mitä on hyvä? Onko se syötävää vai jotain ihan muuta? Mitä toivoisit itsellesi? Entä kaverillesi? Entä ihmiselle, jota et tunne? Mitä on ilo? Entä onni? Miten piirtäisit iloa? Miten välittäisit iloa ja onnea? Miltä tuntuu, kun on sylissä? Mitä tulee mieleen sanasta rakkaus?  Mitä on Jumalan rakkaus? Miten se tulee meissä ilmi?

Voidaan keskustella, piirtää, maalata, liikkua.

Laulua voidaan laulaa ja tehdä eläväksi monella tapaa.

Ensin on hyvä opetella vain ensimmäistä säkeistöä. Voidaan kosketella pehmeää kangasta, joka kiertää piirissä, höyhenellä voidaan silittää omaa tai kaverin kättä. Pyhäkoululaiset voivat vuorollaan olla laulun kohteena, piirin keskellä tai pyhäkoulun omassa, hyvässä paikassa.

Laulun  rauhalliseen toteutukseen sopivat myös hallaharson alla makoilu tai patjojen päällä köllöttely: yksi lapsista voi kulkea enkelinä koskemassa hellästi muita.

Tai voidaan tehdä piiri, jossa laulun aikana piirretään kaverin selkään vaikkapa enkelin kuvaa.

Kaikkea hyvää!

 
Pieni liekki! LV 21

Pieni liekki: ihana joululaulu, joka on paljon muutakin.

Se itse asiassa johdattaa meitä myös hyvän tekemiseen, ilon, onnen ja toivon  välittämiseen. Se on laulu toivottomuutta ja pimeyttä, synkkyyttä ja kylmyyttä vastaan..

Jouluna meille Jumala syntyi, paras poika pakkasella! Näin runoiltiin ennen. Pieni liekki kertoo meille saman viestin: syntyi lapsi viaton, mutta samalla pieni liekki  syttyy aina sinne missä Jeesus Kristus on. Valo leviää ja laajenee, samoin kuin Jeesuskaan ei jää seimeen nukkumaan!

Pakkasella kaipaamme lämpöä. Ihan konkreettisen  lämmön lisäksi  myös ihmisten välistä lämpöä, hyvää mieltä ja ymmärrystä, välittämistä ja rakastamista. Laulu kehottaa meitä kantamaan tuota valoa jokaisen luokse, olemaan pieniä liekkejä. Jokainen VOI olla!

Laulun musiikilliseen toteutukseen sopivat hyvin triangelit tai kulkuset, pienet helistimet. Laulussa on myös hauskasti taukoja: Pieni liekki (tauko) tänään syttyy (tauko) talven synkkään pimeyteen (tauko). Pieni liekki (tauko) valon antaa (tauko) toivon tuikkeen sydämeen. Soittimia voi käyttää vapaasti. Halutessaan niillä voi ottaa nuo tauot esiin vaikka niin, että soitinta kilautetaan aina tauon kohdalla. Sen lisäksi niillä voi sanojen mukaan rytmittää kohdat ”synkkään pimeyteen” ja ”tuikkeen sydämeen”.

Pyhäkoululaiset itse voivat kehitellä kuhunkin säkeistöön oman viittoman tai liikkeen. Tätäkin laulua lähestytään säkeistöittäin, ehkä ei kannata heti laulattaa kaikkia säkeistöjä, etenkään jos laulu on osalle lapsista vieras.

Mikä on teidän pyhäkouluryhmänne pieni liekki –viittoma?


Pyhäkoululehti 7/07Mari Torri-Tuominen