Joulun draamaa

Nuoret saa parhaiten osallistumaan jumalanpalvelukseen osallistamalla heidät tekemään. Seuraava joulupuhe on tehty yhdessä nuorten kanssa, nuoret esittivät Mariaa ja Joosefia ja koko systeemi on toteutettu Kannelmäessä koulun joulukirkossa v.2004.

Kuulimme tutun jouluevankeliumin. Siinä noin 15-vuotias Maria synnyttää ensimmäisen lapsensa ei niin tavallisissa oloissa. Joosef ja Maria ovat kihloissa, kun Maria väittää, että hän odottaa lasta Jumalalle. Joosef tietää, ettei lapsi ole hänen, mutta hän ei hylkää Mariaa vaan lähtee yhdessä hänen kanssaan pitkälle vaivalloiselle matkalle Nasaretista Betlehemiin, koska keisari Augustus käskee niin. Ja sitten lapsi syntyy Betlehemissä talliin. Jouluevankeliumin kirjoittaja lääkäri Luukas ei kerro mitä Maria ja Joosef ajattelevat tai tuntevat. Eikä heidän sisimpiä tuntojaan valaise myöskään Matteus, Markus eikä Johanneskaan.

Meillä on kuitenkin tänään mahdollisuus nähdä ja kuulla jotakin Marian ja Joosefin ensitunnelmista sen jälkeen, kun Jeesus-vauva on syntynyt. Lähdemme aikamatkalle Betlehemiin ajanlaskun alkuun. Joosef, kysytään sinulta vaikka ensin, mitkä ovat tunnelmat nyt.

Joosef: No, vaikea sanoa. Epäilyttää koko juttu.

Liturgi: Mikä siinä epäilyttää?

Joosef: No, kaikki tämä saa pään pyörälle, mistä tämä lapsi on saanut alkunsa ja sitten vielä tämä, että hänen pitää syntyä tällaiseen talliin.

Liturgi: No, entä Maria, miltä sinusta tuntuu?

Maria: Minä olen kyllä hyvin väsynyt tuosta synnytyksestä, mutta olen iloinen, että lapsi on terve.

Liturgi: Oletko onnellinen?

Maria: Joo, olen minä. Mielessäni pyörivät enkelin sanat, siitä, että minä synnytän vapahtajan. Onneksi enkeli tuli kertomaan siitä, muuten en olisi kyllä ymmärtänyt, että miten minä olen raskaana, enkä olisi varmaan jaksanut koko raskautta. Enkelin sanat antoivat voimia jaksaa.

Liturgi: Tiedättekö, että meillä Kannelmäessä isoskoulutuksessa mukana olleet nuoret ovat kirjoittaneet teidän Jeesukselle tervetuliaiskirjeitä. Luen niistä nyt joitakin otteita:

Hei, tervetuloa Jeesus tähän maailmaan! En oikein ymmärrä miksi sinun piti syntyä 15-vuotiaalle tytölle talliin, mutta ei kaikkia asioita voi aina ymmärtääkään. En tiedä onko sinulla sellainen olo, että sinua ei kaivata mihinkään. Välillä tuntuu, että muakaan ei kaivata mihinkään ja omassa kaveripiirissäkin on ulkopuolinen olo. Et tiedä sitä ehkä vielä, mutta kohta sinut yritetään tappaa. Se, enkeli sanoi, että ”älä pelkää”. Usko sitä. Jumala suojelee sinua ja minuakin. Kiitos, että synnyit, sinua on odotettu jo kauan ja elämästäsi tulee menestystarina. Susta tulee messias! Ilman sua me ei voitais viettää joulua, joten kiitos siitäkin. Kaikilla on omat vaikeutensa, mutta kyllä niistä selviää, kun luottaa Jumalaan ja noihin enkelin sanoihin.

Maria: Voi, kiitos. Ne olivat koskettavia. Kerro kiitokseni ja terveiseni niille nuorille.

Joosef: Joo, ei elämä ole aina helppoa siellä teidän ajassa eikä täälläkään, mutta täytyy miettiä noita enkelin sanoja.

Kaikkia kirjeitä on mahdoton lukea tässä ääneen, koska isoskoulutuksessa on mukana noin 60 nuorta. Kiitos kuitenkin kaikille kirjoittajille. Niitä yhdisti yllättävä seikka: Moni oli kokenut itsensä joskus ulkopuoliseksi ja ei-toivotuksi ja samastui siten Jeesukseen. Ja jotkut kirjoittivatkin viisaasti siitä, että Jeesuksen syntymä kertoo paljon Jumalasta. Kai Jumala olisi voinut tulla ihmiseksi vähän loistokkaammin ja syntyä esimerkiksi palatsissa. Olen samaa mieltä, Jeesuksen syntymä kertoo hyvin paljon Jumalasta. Jumalan suunnitelmissa monet asiat ilmenevät ihan päinvastoin kuin meidän ihmisten mielestä pitäisi. Jumala tulee tässä jouluevankeliumissa hyvin lähelle tavallista ihmistä.

Tämä kuva Mariasta, Joosefista ja Jeesuksesta on kuva epätäydellisestä elämästä. Maria ja Joosef eivät täyttäneet ihmisten mielestä mallikelpoisuuden mittoja. Silti tämä kuva on täydellinen. Siellä on Jumala keskeneräisten ihmisten kanssa. Ja sen kuvan keskellä kuuluu lohdutus: ”Älä pelkää, sinulle on ilmoitettu suuri ilo!”