Olen Pietari, yksi Jeesuksen opetuslapsista. Viime viikko ja sitä edeltäneet päivät ovat olleet todella tapahtumarikkaita. Jeesuksen ympärillä oli jo pitkään ollut vilskettä ja vipinää. Olin kuullut, mitä kansanjohtajat olivat puhuneet, ja pelkäsin pahinta. He eivät nimittäin pitäneet siitä, mitä Jeesus oli sanonut ja tehnyt.

Eräänä iltana, kun olimme syöneet pääsiäisaterian, lähdimme Jeesuksen kanssa puutarhaan Öljymäelle. Olin levoton. Yhtäkkiä yön pimeydestä ilmestyi sotilaita. He olivat tulleet vangitsemaan Jeesuksen. Minä ja ystäväni pelästyimme. Aluksi yritin olla rohkea ja puolustaa Jeesusta, mutta kun sotilaat lähtivät viemään Jeesusta, en enää uskaltanut seurata häntä. Ties vaikka olisivat vanginneet minutkin!  Seurasin syrjästä, mitä Jeesukselle tapahtui. Voimattomana seurasin, kun Jeesusta lyötiin. Kaikki oli sekasortoista, ihmisiä oli joka paikassa. Kaikki huusivat: "Ristiinnaulitse!"  Jeesus joutui kantamaan kansanjoukon halki suurta ristiä. Hänet ristiinnaulittiin kahden pahantekijän kanssa Golgatalle. Muistan vieläkin, miten surullinen olin. Kaiken lisäksi olin peloissani pettänyt Jeesuksen. Olin luvannut olla hänen tukenaan, mutta minä pelkäsin.

Kun Jeesus oli kuollut, hautasimme hänet erään rikkaan miehen hautaan. Haudalle käskettiin sotilaita vartioimaan, ikään kuin Jeesus olisi sieltä minnekään lähtenyt.  Olimme muiden opetuslasten kanssa lukitussa huoneessa, koska pelkäsimme, että meille käy samoin kuin Jeesukselle. Olimme ymmällä kaikesta tapahtuneesta.

Kolme päivää Jeesuksen kuoleman jälkeen kuulimme oveltamme koputusta. "Avatkaa, minä täällä, Maria Magdaleena." Hän oli yksi Jeesuksen monista ystävistä. Maria juoksi huoneeseen ja sanoi: "Pietari, Johannes! Kuulkaa kaikki! Menimme Jeesuksen haudalle kukkia viemään. Kun tulimme hänen haudalleen, ei kivi enää ollut haudan suulla. Ja mikä oudointa, hauta oli tyhjä. Säikähdimme. Minä tulin surulliseksi, koska ajattelin, että joku oli vienyt Jeesuksen pois haudasta. Mutta yhtäkkiä edessämme seisoi enkeli. Aivan totta! Enkeli! Hän kertoi, että Jeesus oli noussut kuolleista. Hän sanoi, että Jeesus elää . . ."

Tuskin olin kuullut Marian viimeisiä sanoja, kun ryntäsin ulos. Juoksin haudalle. En tiennyt, mitä uskoa. Enkeli - tyhjä hauta! Haudan suulla ei tosiaan ollut kiveä, näin sen jo kaukaa. Mennessäni sisälle hautaan löysin vain käärinliinat, joihin Jeesus oli kiedottu.